Delicious

Heippahei, täällä se kotihiiri kirjoittelee, perjantai kello 21.47 ja istun sängyssä kone sylissä ja nassutan IFAn pastilleja, nam. Jokainen tavallaan!

Tänään on tullut tehtyä vaikka ja mitä, päivällä ystäväni J tuli poikaystävänsä kanssa tähän meille hetkeksi istuskelemaan, saatiin juteltua kaikkea taas pitkästä aikaa. Sovittiin myös, että ensi tiistaina nähdään uudelleen, J on huomenna markkinoilla myyjänä, joten jo varmaan huomenna käydään mun töiden jälkeen kultsin kanssa moikkaamassa häntä kaupungilla. Toivon todella että tämä tästä taas lähtee käyntiin, että nähtäis enemmän. Oltiin viimeinen yläastevuosi tosi tiiviisti yhdessä, ja erilaisten asioiden takia tiet vähän erkanivat, eri koulu, piirit jne. Kuitenkaan en haluaisi menettää niin tärkeää ihmistä!


Mulla alkaa ehkä tulla pian pienoinen stressi koeviikosta, tappelin tänään muutamaan otteeseen matematiikan läksyjen kanssa.. Onneksi kulta oli tässäkin asiassa tukena. Olen nimittäin aika temperamenttinen, ja ei olisi ensimmäinen kerta kun saan itkupotkuraivarit matikan läksyjen takia, heh... Mutta viikonloppu tosiaan pyhitetty lukemiselle, huomenna ehkä muutama tunti töitä, mutta peruttiin kavereiden kanssa illanistujaiset, kun on koeviikko ja kaikilla meillä niin paljon tekemistä.

Ruokaakin tänään olen ehtinyt laittaa, nopeita ja helppoja.

                          Tässä nopea, helppo ja täyttävä resepti, kun nälkä iskee

                                           50g kevyitä kinkkukuutioita
                                            1   kananmuna
                                            1  porkkana  
                                          100g raejuustoa
                                          100g kurkkua
                                            1 rkl salaatinkastiketta (kevyt)
                                           Kaloritkin vain n. 250, Ja hyvää on!



Mulla on ollut tänään aivan järjetön ruoan himo, kröhöm, johtuupi siitä, että menkkojen pitäis pian alkaa.Teki mieli vetää aivan kaikkea, suolaista ja makeaa, kauppaankin oli pakko lähteä jäätelön takia. Onneksi minuun iski jokin kaupassa, ja päätinkin vaihtaa jäätelön vadelmiin ja vaahtoutuvaan vaniljakastikkeeseen, minun ja murun herkkua! Sitä sitten vedeltiin iltapalaksi, ja äsken nautiskelin myös sen pikkuisen pastillirasian. Noh, vaikka tulikin syötyä jonkin verran, sain pidettyä kalorit hieman alle 2200, mikä tarkoittaa,että en silti syönyt yli sen, mitä kulutan, huh. Olen ylpeä itsestäni, kun nykyään pystyn jo hallitsemaan herkutteluani. Ja söin silti hyvin terveellisesti koko päivän.

Kaiken kukkuraksi saatiin kämppä viikonlopuksi vain meille kahdelle, koska V lähti isoveljensä luokse datailemaan. Omaa rauhaa<3 Nyt taidankin käpertyä uudelleen oman lämpimän rakkaan kainaloon, hyvää viikonloppua ihmiset!

Thursd.. tired

Väsymys... Mutta saavutus minulta, että nyt vihdoin olen rennosti sängyssä, kone sylissäni, ihana peitto päälläni ja uusi iso teekuppi vierelläni, joka on kylläkin jo tyhjä:D

Futispelit meni ihan ok, hävittiin kyllä kaikki, siitä ei jaksa selittää enempää, mutta pääasia on että liikuttua tuli. Ja hyötyliikuntaa tänään on muutenkin jonkun verran tullut. Huomenna hypyllä menen juoksemaan, ei tarvitse sitten viikonloppuna huolehtia liikkumisesta.

Kahvilla käydessä oli toodella mukava jutella kaverini kanssa kaikesta, mitä on tapahtunut, ja tunti menikin aivan liian nopeasti, ja niin paljon jäi vielä juteltavaakin.
Skippasin autokoulun ja kävin sovittamassa vanhojen tanssimekkoa, mihin iskin silmäni kesällä. Siellä se on, odottamassa vielä minua, äitikin lupasi ostaa sen. Vuokrapuvutkin nimittäin maksaa ainakin 170 euroa, joten tuo 315 eurolla on kannattavampaa ostaa omaksi, paljon sillä myydessäkin siitä voi pyytää vajaa 300.

"Hiihtäessä" kauppaan ja kotiin päin, poikkesin pikaisesti Punaisen ristin kirppikselle tsekkaamaan, jos sellaisen kupin löytäisin, ja miten hyvä tuuri olikaan, heti testaukseen;)

Ja siinä kävellessä sattui myös tosi outo juttu, kun noin 40-kymppinen mies tuli pyörällä viereeni ja kysyi kelloa, mumisten, ja alkoi pyydellä minua kahville. Lupasi mm. maksaa 100 euroa, jos saa viedä minut kahville tai teelle, ja kertoi, miten hän saa tehtyä mahtavaa kanawokkia. Mmh.. Ei ollut miellyttävä kokemus. Ja mulla on niin vilkas mielikuvitus, että meinasi paniikkikin iskeä.. Huhhuh.

Asiasta täysin toiseen... En siis pääse puntarille nyt viikonloppuna, siirtyy taas viikolla eteen päin, harmittaa toisaalta vähän, koska kyllä viikottain haluaisin painoani seurata, tänne tarvitaaaan puntari!

5 kiloa on vielä edessä, ei mitään kiirettä, toivon mukaan n. 500 gramman viikkovauhtia lähtisi pois. Ehkä ei niinkään nopeasti, koska olen jo normaalipainossa. Syömingit on mennyt hyvin, on ollut jotain 1750 kilokalorin luokkaa, suosituksen mukaan. Vajetta jää noin 500-600kcal per pvä, mikä juuri tarkoittaa 500-600g laihtumisvauhtia viikossa.

Laihdutuksesta tulikin mieleen, että olisi ruoan aika.

Nyt on kyllä niin väsynyt, että heitän varmaankiin kulhoon kananmunaa, kinkkukuutioita, raejuustoa, porkkanaa ja kurkkua ja seuraksi vaikka jotain hedelmää maustamattomalla jogurtilla. 

http://enkeli12.vuodatus.net/blog/1274351/rakkaus-on-kaikkein-tarkeinta/

Parisuhdekin tässä menee etiä päin, enemmän voisi yhdessä makoilla ja olla ja tehdä, S on aika paljon pelaillut. Toisaalta olen mäkin omia puuhaillut, mutta edelleenkin pitäisi viettää myös yhteistä aikaa, sillä mielestäni se, että molemmat istuvat eri koneilla, ei ole yhteistä aikaa. Ehkä tämä tästä, nyt on ollut tosi väsynyt olo monena päivänä, eikä jaksa sitten oikein mitään tehdäkään. Syys"masennusta", kenties.

Tässä vähän piristävää biisiä.

Time is money, but money don't make happy. So think properly how you use your minutes.

Kotielämä uuvuttaa. Näin koulu yhdistettynä muutamaan tuntiin työtä, tuntuu ettei oikein ole aikaa muulle.
Koulu jälkeen suunnilleen juoksin kaupunkiin hakemaan pyöräni, kävin apteekissa ja menin töihin. Töiden jälkeen käväisin nopeasti kirppiksellä, josta teki mieli pari jutskaa ostaa, mutta loppujen lopuksi lähdin tyhjin käsin. Tämän jälkeen suunnistin nopeasti Tiimariin, ja löysin todella halvalla korkean lasivaasin/maljan, johon löysin myös kivaa keltaista koristehiekkaa, tarkoitus olis vielä ostaa sinne iso valkoinen kynttilä. Näiden jälkeen kipaisin kaupasta hakemassa murulle herkkuja, ja olin kuudelta kotona.

Tein ruokaa ja hoidin läksyt ja aamunavauksen suunnittelun alta pois. Maalasin spraymaalilla hattuhyllyn valkoiseksi, laitoin pyykkikoneen päälle ja sain kuin sainkin raahattua itseni lenkille ja kävin juoksemassa noin puolen tunnin lenkin. Loppuilta on mennyt suihkussa ja YLLÄTYS, keittiössä. Hellalla tällä hetkellä perunoita poikien perunamuussiin ja toisessa kattilassa parsakaalia, porkkanaa ja perunaa minun muusiani varten...

Mmm tässä sitten iltapalaa nassuun pian. Sen jälkeen soittelen hyvälle ystävälleni J:lle, joka ihanaksi yllätykseksi soitti mulle aamulla ja sanoi, että olis mukava nähdä tässä joku päivä:) 

Lauantaina tänne tulee varmaankin kaksi mun hyvää kaveria viettelemään iltaa. Vaikka viikonlopun tärkein juttu on kyllä historian lukeminen!

Huomenna uudet kynnet ja kaupassa käynti, muuten kyllä haluaisin olla ihan rauhassa, on ollut viime viikko aikamoista höösäämistä. 

Torstaina on se futisturnaus, josta jo meinitsinkin, sen jälkeen kahville kaverin kanssa, autokoulu murbun kanssa ja ilta täällä kämpillä.

Perjantaina varmaankin J:n kanssa ja lukemista, rauhoittumista toivon mukaan.

Tässä lopputulos minun terveellisestä ja vähäkalorisesta muusista, ja reseptiä alla.

Parsakaaliperunaporkkanamuusi

3 perunaa

2 pientä porkkanaa

150g parsakaalia

1-1,5dl maitoa

Helppoa tehdä, heität kasvikset hellalle veteen pehmenemään, kun on valmista,

kaadat ylimääräiset vedet pois, ja vatkaat soseeksi, kaataen maitoa mielen mukaan.

Mausta ripauksella suolaa ja aromisuolaa.

Loppuun vielä voivottelen, kun kullan kanssa ei ole ollut rauhaa. Illat menny keittiön puolella ja omia puuhaillessa, läksyjä, liikuntaa, kokkausta, datausta. Ja kulta pelailee tietokoneella ja juttelee tai katselee jotain sarjaa veljensä kanssa. No, mutta kun tekemistä on niin paljon, en mäkään varmaan osaa antaa oikeanlaista huomiota. Ja kun stressaa kaikki kun pitäis tehdä sitä ja tätä! Ja kyllä muru mua huomioi, mutta aikaa ei nyt olla kunnolla vietetty yhdessä. Torstaina ajattelin, että yhdessä väsätään vaikka ruokaa ja tehdään kunnon pesä sänkyyn ja katsotaan monta jaksoa Heroesia (jos nyt vihdoin saadaan niitä uusia jaksoja). Ja olenhan mä tyytyväinen, sillä tosiaan tekemistä on, sellaista mitä ei voi jättää tekemättä, mutta olisi se mukavaa rauhottuakin välillä ja yhdessä toisen kanssa. Enkä haluais sitten aina kiukutella ja siihen se yhdessäolo jääkin, kiukutteluunm, äh vaikea selittää, ja tämähän on ollut vaan pari päivää, ei ole maailmanloppu, sillä eihän sitä toisen kanssa kuulu/voikkaan 24/7 olla.

No kaikesta huolimatta hyvä fiilis, sillä nautin kotihommista ja keittiössä hääräämisestä. Pusuttelua unohtamatta!

Nyt patistan V:tä polttamaan yhden biisin minulle aamunavausta varten ja nautin iltapalani.