Ciao!
No, tääl mä nyt olen, Italian lämmössä:)
Eilinen matka meni hyvin, vaikka olikin toodella raskasta matkustaa 13 tuntia ja olin
aivan naatti ku pääsin tänne.
Perheestä ensivaikutelma on hyvä, tää perheen äiti on todella mukava, niinkuin jo
niistä sähkäreistä, viesteistä ja puhelusta huomasinkin. Poika on söpö 10-vuotias, osaa hassusti
suomea, ihana kyllä, et saa näiden kanssa puhua suomea, koska vaikka englantia onkin kiva puhua, niin
on se oma kieli silti must varsinkin kun on melkeen 3 kk pois kotimaasta. (joo, tän havainnon tein parin tunnin aikana,heh)... Yö meni hyvin, ja vaikka täällä on kaks villakoiraa ja mulla koira-allergia, ei ole tullut mitään oireita. Eilen otin kahdeksan aikaa illalla allergialääkkeen, ja tänään en oo mitään ottanu, kiitos varmaan kuuluu myös sille, että tämä aupair-äitini on pitänyt huoneeni oven kiinni, eikä koirat ole pomppineet sängyssä:)
Toivottavasti jatkuu näin hyvin vielä 3 kk ajan:)
Kuvia tulee kun pääsen ulos kuvailemaan rauhassa.
Toivon, että tänäään pääsis vähän kattelemaan tätä Riminin ympäristöä, että osais kulkea täällä sit ihan yksinkin. Läheltä löytyy (100m) kauppa, pizzeria, jätskikiska sun muuta. Rantaan 2km ja keskustaankin vissiin sen verran. No, tässä on aikaa. Olis kyllä kiva tutustua jo vähän ihmisiin, en mä pysty tätä aikaa viettämään ilman minkäänlaista kaveriseuraa, on kuitenkin hienoa jutella ja jakaa iloja ja suruja, viettää iltaa ja kävellä kaupungilla, sun muuta sellaista:)
Ikävä kultaa on kuitenkin isoisoiso... Eilen vaan vollotin ikävääni ja väsymystäni. Kai mä pärjään 2,5kk ilman rakasta, jutellaanhan me varmaan joka päivä Skypessä ja Facessakin tänä aikana. Ja jälleennäkemisen ilo onn varmasti kauhian ihana, täytyy ajatella positiivisesti. Kun nyt kerran olen tullut tänne, tästä ajasta kuuluu nauttia<3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kysymyksiä, kritiikkiä tai positiivista palautetta? Kommentoithan myös ihan muuten vaan:)