Eilinen zumba oli mahtavaa, siitä on ainakin kuukausi kun olen ollut tämän ohjaajan zumbassa, olin jo unohtanut miten ihanaa se on! Kotiin tullessa kävin heti varaamassa ensi viikon zumban.
Tänään taas töihin, olin luvannut olla yhden hyvän ystäväni, J:n kanssa tänään, nähdään tosi harvoin, mutta jouduin nyt perumaan senkin... Toivon mukaan löydetään jostain uus päivä et nähtäis, vaikeuttaa vaan se kun ei tiedä työpäiviä:/ Harmittaa kun tuntuu että joka päivältä loppuu aika ja tarvii tunkea kaikkea tekemistä joka väliin ja silti aika ei riitä koululle, työlle, kavereille ja tietenkin poikaystävälle. Kai se pikkuhiljaa alkaa luonnistua.
Eilen illalla iski kauhea paniikki... Olin menossa nukkumaan, ja tuli jotenkin ahdistava olo, jaksanko tehdä kaiken, jotenkin niin stressaavaa suunnitella tekemiset päivästä päivään, tunnista tuntiin, minuutista minuuttiin.
Soitin murulle ja tuli helpottava olo, vaikkakin puhelun jälkeen oli kova ikävä. Onneksi olin niin poikki, että uni maistui melkein heti.
Syksyn tavoite, talven tavoite, loppuelämän tavoite: Pyrin aina onnellisuuteen, teen asioita mitkä tuntuvat hyvältä ja löysään jos en jaksa
Hyvää päivää kaikille, nyt aamupalan vuoro, alkaa tulla kiire.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kysymyksiä, kritiikkiä tai positiivista palautetta? Kommentoithan myös ihan muuten vaan:)